tiistai 13. marraskuuta 2012

On ollut liian monta päivää vapaata, kun joutui oikein miettimään, että mikä päivä tänään on. 
Mä olen veistänyt tuota mun kipsi patsastani ja käsihän siinä tulee kipeäksi, mutta luulen saavani sen ajoissa valmiiksi. Eri asia sitten on, että kelpaako se opettajalle.

Eilen koitin hieman juoksemista sisätiloissa ja ihan hyvin se meni. Flunssa on siis virallisesti selätetty. Nokka tosin vuotaa aina ulkoa sisälle tullessa ja ruokailun jälkeen, mutta se ei ole vaarallista. Ainoa miinus oli, kun housuista piti välillä pitää kiinni etteivät tipu jalasta, nyt oli liian rento valinta juoksuasuksi.

Treenivuorossa oli kädet. Hauis ja ojentaja sekä vatsoja ja pitkä venyttely. 

Venyttely on kyllä tehnyt hyvää.  Miten se onkin aina vaikea aloittaa ja että siihen ei mukamas löydy aikaa.  15 minuuttiakin riittää tai sama kai mikä aika se on kunhan sen tekee. Tosin vähän pidemmillä venytyksillä saa parempaa tulosta aikaan kuin nopeat venytykset heti treenin jälkeen.
Venyttelyn voi jakaa niin että venyttelee jalkoja yhtenä, toisena selkää jos tuntuu tylsälle.
Jostain syystä pidän venyttelemisestä todella paljon, siitä saa sellaisen rauhallisen mielen. Hyvää musiikkia korville ja toivoo ettei kukaan tule häiritsemään :)
On siitä varmasti lihakselle hyötyä ja tekee siitä kauniimman näköisen.
Ei aamulla hymyilytä.
Onko sinulla muuten tavoitteita? Haaveiksikin niitä kutsutaan. Mitä sitten kun tavoite on saavutettu?

9 kommenttia:

  1. Juuri ajattelin, että onkohan se jo salilla..(?) :D Olihan se!
    Voi kun sulla on kaunis kroppa!
    Mistä nautit eniten treenaamisessa?
    Haaveita minulla piisaa, monet ovat jo toteutuneetkin osa odottaa oikeaa aikaa. Itsellä haaveiden toteutumisen jälkeen alkaa niiden jalostaminen sekä hoitaminen.. :)

    VastaaPoista
  2. kiitos Bella.
    Treenamisessa nautin ehkä siitä, että koen olevani hyvä siinä mitä teen ja saan tuloksia aikaan. Pidän myös "kärsimyksestä" ja siitä että antaa kaikkensa ja treeni tuntuu hyvällä tavalla ikävälle. Treeneissä saan myös ajatukseni pois arjen huolista.
    Jalostaminen on kyllä hyvä sana sille ja ymmärrän sen hyvin, kaikkia voi kyllä jalostaa ja kehitykselle juuri tuski koskaan näkyy loppua. Asioissa tuskin koskaan on varaa sanoa, että nyt mä olen niin hyvä ettei tarvitse enää mitään tehdä.

    VastaaPoista
  3. Ihan huippu kaunis kroppa sulla. Kyllä tuossa kovan työn jälki vain näkyy.

    VastaaPoista
  4. Kiitos :) itse sitä tuloo vaan niin sokeaksi itselleen, mutta selvää kehitystä on tapahtunut :D

    VastaaPoista
  5. Onko sinulla muuten tavoitteita?
    On treenamisessa 170kg penkistä,liike ei varmaan yllätys :D
    Mitä sitten kun tavoite on saavutettu?
    Lopettaa treenaminen,saavuttanut enempi kuin koskaan suunniteli.
    Alkupainot oli kuitenkin 17kg...
    Kiitos taas motivaatiokuvasta,jaksaa painaa eteenpäin kun näkee mitä voi saavuttaa jos vain HALUAA!

    VastaaPoista
  6. Eikai treenaamista voi lopettaa :D Kyllä pitää haluta niin paljon että jaksaa myös tavoitella sitä, eikä lopettaa ensimmäiseen tai toiseen vastoinkäymiseen :) Kiitos!!!
    Mä varmaan saisin just ton 17 kg nyt penkissä :D onneksi tälläiselle Pienelle fitness rimpulalle ei oo niin merkitystä ne painot. Mutta on hyvä olla tavoitteita. Mitäs jos sitten lisääkin toistoja kun tavoite paino on saavutettu?

    VastaaPoista
  7. Pitää ehkä keskittyä tuonne kestävyyteen,en kuitenkaan halua olla mikään sohvalla makaava valas :D


    VastaaPoista
  8. Tottakai on tavoitteita ja haaveita. Osa on konkreettisempia kuin osa. Osa toteutuu ja osa ei. Se on kuitenkin tärkeintä että niitä tavoitteita ja haaveita on ja niitä tavoittelee.

    VastaaPoista
  9. Näin se menee, pitää siis myös olla realisti haaveilija. :)

    VastaaPoista