keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Eilen kävin tuolla lähisalilla, yhdistin samalle reissulle kaupan ja apteekin. Yhden pysähdyksen taktiikalla liikenteessä.

Treenailin hauista ja kevyesti ojentajaa.

Itse ei välillä ymmärrä sitä, että miltä kisatouhut näyttävät ulkopuolisesta.
Multa kysyttiin, että miksi pidän kisaamisesta taukoa? Ensin kysyttiin olenko menossa kisaamaan. Vastasin, ehkä parin vuoden päästä. Aijaa miksi vasta sitten? Kerroin, että lihasta pitäisi saada lisää, kun se kasvaa kovin hitaasti. Esimerkiksi ensi vuodelle ei ehtisi sitä paljon saada aikaiseksi, kun sitten alkaa jo dietti. Siinä vaiheessä näin ilmeestä, että ei mennyt ihan jakeluun ja silmät pyöri päässä kuin hedelmäpelissä….

Sitä kutistuu niin olemattomaksi dietillä, tavallisen treenaajan silmään saattaa näyttää kovinkin "isolle", mutta kun kropasta riipaistaan läskit pois, ei paljon jäljelle jää. Lihastakin siinä samalla menetetään, kun rasvoja poltellaan ja tavoitteena on kisakireys(valitettavasti).

Teenkö itse saliohjelmani, kyllä teen. On paljon helpompi tehdä se itse, kuin jos joku ulkopuolinen sen minulle tekisi. Jos joku sen minulle tekisi, hänen pitäisi tuntea mut ja mun vammat tosi hyvin. On päiviä jolloin jokin liike on aivan mahdoton, se on silloin vaihdettava johonkin muuhun tai jättää tekemättä kokonaan. Jos jokin liike sattuu se pitää jättää tekemättä, turha sitä on tippa linssissä vääntää, kun ei se menis kuitenkaan perille asti. Aina kuitenkin jotain pystyy tekemään, että ei se ole kuitenkaan tekosyy jättää menemästä salille jos polveen kolottaa :) Enkä mä kuitenkaan tekis jonkun muun ohjelman mukaan

Juttelin salilla yhden tytön kanssa, hänellä on myös reuma. Puhuttiin kuin vanhat mummot, että miten sää vaikuttaa kroppaan, milloin turvottaa ja sattuu. Olen iloinen, että hänkin käy reippaasti treenaamassa, vaikka voisi valita sohvan salin sijaan ja pitää itsestään huolta.(Terkkuja vaan)


Omalla salilla tänään oli vuorossa selkää kevyesti, erheellisesti voisi luulla, että kevyt tarkoittaa ettei tuntuisi missään, kyllä vaan tuntuu. Polttelee ja pistelee lihaksissa nämä kevyet treenit. Paljon toistoja ja kun ei enää jaksaisi tehdään, bonuksena muutamat vielä perään.
Kevyt treeni ei siis tarkoita lehden lukemista sarjojen välissä tai tekstailemista puhelimella. Huomena sattuu myös selkään.
Salille tuli tänään uusia laitteita ja minähän olin heti roikkumassa selkälaitteissa. Hyvä treeni.
Huomenna en tee mitään, pitää ottaa huili tähän väliin.














3 kommenttia:

  1. hemmetti, oli pakko avata kone. Yritin kännyllä huikata mutta käsille meni taas jostain syystä.
    Piti sanoa että voi kun sais kisata pää alaspäin, et tarttis niitä läpsyttimiä sinne liiveihin mistä puhuit. ;P
    näytät upeelta, tosi hyvä kuva!
    ja kisaamisesta.. mulla on ympärillä paljon tyyppejä, jotka on olleet menossa kisaamaan. ok, ei se mitään. mutta ärsyttää kun huudetaan suureen ääneen että joo mä alotin salilla eilen ja meen ens vuonna kisoihin.. huoh.. ja sitten kun se suurin ajatus on että "otanko silarit ja mimmoset bikinit" ja unohdetaan se kaikkein tärkein:kroppa. sitten nämä lopulta, yksitellen, sepittävät ties mitä selityksiä miksi ei mennäkään. Miksi ei voi suoraan sanoa että en pysty, minusta ei ole siihen? Minusta ei ainakaan ole, sanon suoraan sen. Tiedän näin sivuts mitä se on, ja en mä pystyis. siks arvostankin kaikkia teitä, jotka jaksatte ja pystytte. ylipäänsä hirveen moni on heti kisahommissa kiinni ja on ties mitä valkkua ja kikkaa. Miksi ei voi vaan treenaa kovaa ja näyttää hyvältä? se on raakaa peliä siellä lavalla. En mä halua sinne. :)

    VastaaPoista
  2. Fiinu, tottahan se on, ei se kaikille sovi tai kaikista ei oo siihen. Hyvä on jos koittaa niin on sitten taas ehkä kokemusta viisaampi. Ensimmäinen dietti on yleensä aikamoinen kokemus ja sitten tietää onko itsestä siihen jatkossa vai ei.
    Helppoa se ei ole ja itsekin jokaisella dietillä miettii välillä että Mitäs helvettiä mä oon taas oikein ajatellut :D
    Siks mä usein treenaankin pää alaspäin, näyttää paremmalle hehe.
    Ja myös totta se, että treenaaminen on kyllä mukavampaa, kun se motiivi on myös siinä, että siitä treenaamisesta nauttii myös ilman kilpailua. Jokainen treeni on haaste ilman kisahommiakin ja aina voi ylittää itsensä.

    Hanna Kiitos, kuva on vuodelta 2008 :)

    VastaaPoista