maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mä en oo voimannostaja :)
Sen huomaa näissä lyhyissä sarjoissa, kun en laita tarpeeksi rautaa kehiin. Tänään oli selkätreeniä ja maastavedossa mä nytkyttelin 90 kilolla, olisin voinut laittaa enempi, mutta en. No ehkä ensikerralla sitten :D Perse jumikaan ei kauheesti haitannut. Putkirullaan sitten taas tänään ajan kanssa.

Hillitön ruuhka salilla, ilmesesti pääsiäiset on vietetty ja ihmiset palailee arkeen kiinni. Hieman piti jonotella ja hyökätä heti laitteeseen kiinni kyynerpää taktiikalla, kun se vapautui ;) No ei ihan mutta melkein...
Ylätaljasta aloittelin, siihen maastaveto ja kulmasoutu ja pullover päälle. Loppuun starmasteria ja hiki oli valtaisa.


Näin kisojen jälkeen moni tuntuu murehtivan katoavaa kuntoaan. Onko dietillä unohtunut että millainen se offi kunto on? Moni vannoo, ettei paina kisan jälkeen ainakaan yhtä paljon, kuin ennen kisa diettiä ja murehtii syömisiään. Onhan se kurja fiilis, kun sellainen rapsakka anorektikko ei siellä peilissä enää ole ja moni kyselee kuinka paljon meinaat lihota :) 

Dietin jälkeen, kun kroppa saa taas ravintoa on mahtava tilaisuus käyttää se hyödyksi lihaskasvuun. Toki liika on liikaa ja jos ruokavalio koostuu lähinnä kaikista niistä mitä dietillä ei saanut syödä, totuus on se että kyllä sitä laardiakin tulee kroppaan.
Itselläni kisan jälkeen tärähti(tarkoituksella) 16 kiloa. Joku sanoo, että semmoinen kymppi lisää on optimaali? Jaa kenen mielestä??? Mun mielestä optimaali on se missä painossa itse tuppaa viihtymään ja kunhan samalla tapahtuu kehitystä. Hirveä läskikasa musta ei kuitenkaan tullut, vaikka kommenttia painon noususta salillakin sain. 

Dietin jälkeen laardi näyttää suurinpiirtein menevän samoihin paikkoihin missä ne ennenkin oli. Lihaksiakin on tullut ja voishan sitä tulla lisääkin, mutta ei se tapahdu yhdessä yössä. Eikä se rasva myöskään katoa muutamassa viikossa. Nämä kommentoijat on niitä jotka ei lajista mitään ymmärrä. Tässä eräs päivä joku sanoi, että nyt sä näytät tosi hyvälle, viime kesänä olit liian kuiva, huoh. Sanoin että aijaa odottelepa seuraavaa diettiä sitten vasta kuivia ollaankin :D

Dietin on syytä olla tarpeeksi pitkä, mielummin "liian" pitkä, kuin että 12 viikkoa riittää... Mitäs sitten jos tulee sairastumisia matkalla, ei ole juuri pelivaraa.  
Eri asia on sitten ihan tavallinen dietti. Sana dietti jo kalskahtaa mun korvaan, koska itse ajattelen asiaa hieman toisin. Jos painoa on kertynyt paljonkin, siihen ei 10 viikon pussikeitto dietti riitä.  
Mistään ei tarvitse luopua kokonaan jos perusta on kunnossa, eikä tarvitse kärvistellä suklaan himoissa jos ei itse halua. Kuurien jälkeen sitä sitten palataan monesti vanhaan tai jopa isompaan painoon, kuin se aloittaessa oli. Alussa on hyvä ottaa tiukemmin itseään niskasta kiinni ja myöhemmin voi hieman höllätä, jottei elämä olisi pelkästään "kärvistelyä"

Kannattaa siis itse opetella laskemaan niitä kaloreita sapuskoista, pysyy suurinpiirtein kärryillä, mitä sinne napaan uppoaa. Jos niitä ei halua laskeskella, menee se useimmiten aikalailla pieleen. 

Puntariin ei kannata kyllä hirveästi katsella, jos peilikuva näyttää hyvälle. Toki se puntari antaa osviittaa mihin ollaan menossa, mutta turha vertailla painoaan kehenkään muuhun. Jos kaveri painaa alle 60 kiloa, mutta on lähes lihaton, mä oon ainakin ihan tyytyväinen siihen seiskalla alkavaan lukemaan jos näyttää siltä, että on edes hiukan urheillut :) Mä mikään ballerina ole, enkä tule olemaankaan, vaikka spagaatin saankin ;)

Kesäkunto ja kisakunto, kumpi parempi??

P.s Nainenhan mäkin oon ja mullakin on huonoja päiviä, tukka ei oo hyvin, maha on liian iso, finni otsassa ja perse on liian pieni, onhan näitä.

Haha ei yhtään reseptiä tänään :)

5 kommenttia: