sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Älä tule huono kyykky, tule hyvä kyykky... huono tuli kuitenkin.



On putkirullaa, treenivihkoa ja muuta tilpehööriä.

Kuinka käy, kun treenaa melkein yöllä ;) Kukuin täällä vielä perjantaina puolen yön jälkeen aivan pirteänä ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Aamulla sitten herääminen kesti aivan hiton kauan, onneksi ei ollut kiire minnekään. Sehän meni taas ihan ilta treenaamiseksi että saa ladattua pattereita akkuun (ruokaa) ja mielen kirkkaammaksi (kahvia tarpeeksi) Siis en ole todellakaan hypellyt riemusta tänään...

Käytiin me aamusella (keskipäivällä) hieman töissä, jos lakaisemista ja rännin pitelemistä voi työksi sanoa :)
Lauantaisin tupataan myös käydä ostoksilla isolla kirkolla (Jumbossa) Ostetaan aina (mukamas) isompi satsi, joka kestää juuri ehkä 3 päivää jos hyvä tuuri käy.. yleensä ei käy, koska pitää kuitenkin käydä kyläkaupassa (S-marketissa) jo sunnuntaina hakemassa se mitä jäi.

Se siitä alustuksesta.


Oli siis etureisipäivä, viimeinen voimakyykky vähään aikaan (ou jeah) kaikki peliin siis... yeah right.
Yleensä käytän lippistä treenatessa, mutta nykyään mä olen huomannut, että mitä raskaammaksi rauta käy sen enempi kaikki ylimääräinen häiritsee. Kello pitää ottaa pois, hattu pois, purkkaa ei voi todellakaan syödä samaan aikaan... Tai sitten blondi ei osaa vain tehdä kahta asiaa yhtäaikaa, syödä purkkaa ja kyykätä. 
Tosin ei olisi auttanut vaikka mitä olisi riisunut, ei kulkenut ei. Kyykky oli ihan kuraa ja hermohan siinä meni, mulla jäi sormikin tangon ja telineen väliin, se vasta pistikin ketuttamaan. No sain mä suht isoilla raudoilla kyykkäiltyä, mutta raskasta se oli. Menin kuulemma alaskin ihan vinossa, en tiedä missä mätti, mutta hyvä että alkaa pian keventelyt, sekä uusi hieronta aivan pian.
Tein siis kyykyn, hackin ja reidenojennuksen.

Eilen ja perjantaina salilla oli muuten Tiku ja Taku treenaamassa. Ne on sellaisia kavereita jotka puhuu IHAN KOKO AJAN. Mun pitää  (melkein) vaihtaa paikkaa jos tulevat lähelle treenaamaan. Aiheena on aina jalkapallo, Tiku ja Taku puhuu kesken oman sarjan jatkuvalla syötöllä. Tosin kun pääsen tekemisen meininkiin ei ne juurikaan enää haittaa mua.

Toinen hassumpi juttu oli se kun kaksi tyttöä teki askelkyykkyä smithlaitteessa ja kerroin neuvoja miten se kannattaa tehdä, että saa täyden tehon irti ( Sekä miten sen voi tehdä turvallisemmin). Kerroin myös, että kannattaa tehdä niin että toinen jalka on penkillä, on vielä tehokkaampi tosin raskaampi. Sitä ei kuulemma voi tehdä kun ei lue ohjelmassa :) Mua rupes kauheasti naurattamaan. 
Niin kyllä mä muista itsekin, kun salilla kävin ja tein uskollisesti mulle tehtyä ohjelmaa :D Tekemällä oppii. 









2 kommenttia:

  1. Heh toi on hauskaa, kun ihmiset pitää paperilapulle kirjoitettua tekstiä pyhänä. :) Mutta onhan siinä toisaalta hyväkin puoli: on se varsinkin aloittelijalle parempi noudattaa orjallisesti ohjelmaa ja tehdä samoja liikkeitä ja kehittyä niissä, kuin jos tekisi joka treenissä vähän mitä sattuu ja treeneistä puuttuisi johdonmukaisuus. Pitäisi vaan oppia, mitä tekee ja miksi tekee, jotta ei olisi enää sen paperilapun orja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se vähän on, sama menee ruokavalioissa. Kyllästytään helposti, kun ei osata tai uskalleta vaihtaa raaka-aineita.
      Netistä saaduissa ohjelmissa on se huono puoli, että kukaan ei neuvo oikeaa suoritus tekniikkaa, mutta onneksi mä oon kärppänä neuvomassa ;) Tytöillä oli ilmeisemmin sama ohjelma mitä he tekivät kimpassa.
      itse aina sovella treenejä sen mukaan jos joku paikka on varattu ja itsehän oma ohjelmani teen niin ei tarvitse lappua kytätä :D
      Myös se että ohjelma hankitaan ilman mitään tapaamisia on aina vähän riskaa peliä. Omien tavoitteiden mukaan ja kropan mukaan tehty ohjelma on paras vaihtoehto. Tosin siinäkin aloittejalla ja jo salilla kävijällä on suuri ero, Hyvä ajaa ohjelma sisään ja sitten muokata sitä kehityksen mukaan suuntaan jos toiseen. Ettei aina tehdä vaan pakaraa ;)

      Poista