keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Aamulla syön puuron ja juon ämpärillisen kahvia. Koitan silmäni avata ja yleensä luen uutisia ja blogeja samalla kun ahdan puuroa pikkulisikalla naamariin. Jos isolla lusikalla syö, loppuu pieni puuroni hyvinkin nopeasti. Tosin lusikoimis vauhti ratkaisee tässäkin tapauksessa....



Aerobisen aika lähestyy aika pian aamupalan jälkeen ja nyt olen sen useimmiten salilla suorittanut.
Portaille kivutessani, ajattelen usein, että tänään menee vähän enemmän kuin eilen. Olen siis kilpasilla itseni kanssa. Joskus en ole asettanut itselleni mitään tavoitetta ja ajattelen meneväni ihan rennosti vaan hyvää hikeä hakien.
 Kas kummaa huomaan, että olen taas vääntänyt nuppeja kaakkoon ja tarvon niitä portaita hullunkiilto silmissä. Eräs päivä "harmitti", kun sain 3900 askelta ja aika loppui kesken, se 4000 oli niin lähellä :) Tuskin tuo 100 porrasta enemmän olisi mun elämää mitenkään muuttanut, mutta pitää olla tavoitteita? Saa sitä konetta tikuttaa aika vaihdilla, että sen 4000 saa täyteen. Eilen korjasin tilanteen aamulla ja nakuttelin vähän yli 4000 porrasta. 
Hyvä minä, no saattoi tuolla eilisellä hiilarin puputtamisella olla osuutta asiaan, että näin pääsi käymään.
Sykekään ei enää nouse liian korkealle, vaikka nopeutta masiinassa on suhteellisen reippaasti. Keho on siis tottunut tähänkin rääkkiin ja se suorastaan "nautiskelee" portaista.


Illalla  oli vielä treeni ja hieronta. 
Hierontakaan ei enää ole niin kivuliasta kuin reissun jälkeen. Yhdistelmä säännöllistä hierontaa ja paljon venyttelyä näyttää toimivan, mutta miksi mä aina välillä hylkään sen venyttelyn? (urpo) 
Treenissä oli muuten hieman eri näköinen Pirkko, kuin ennen tankkausta. Pumppi ja pyöreät lihakset, tosin ei ihan super täyteen lihakset tulleet, koska niin tyhjäksi oli päässyt. 

Väri hommatkin on suunniteltu valmiiksi ja tänä vuonna ei läträtä kotona väreillä, vaan kisa aamuna saan värin pintaan. Ei tarvitse sitten varoa jos vahingossa tulee hiki, lakanoita tai vaatteita ennen kisaa.
Tukka on (ehkä) myös kuosissa, sitähän mä pähkäilin tovin että mitä mä teen. Oma on nyt sen mittainen että lavalla se auki peittäisi ikävästi paikkoja(yläselkä, olkapäät) ja vaihtoehdot on joko kyniä lyhyemmäksi tai liimata jatkoa, jolloin tukan pyyhkäiseminen edestä on helpompaa.  Tosin naisella on oikeus muuttaa mieltään tässäkin asiassa.
Meikitkin on hoidossa, joten niistä ei tarvitse murehtia. Aloittelin myös toisten bikinien alaosan koristelua, joten homma alkaa olla vain kireää kroppaa vaille valmis ;) Jospa se alkaisi tästä nyt vaihdilla kutistumaan, kun alan olemaan terveen kirjoissa taasen.

Päässä pyörii välillä kaikenlaisia ajatuksia, valehtelisin jos väittäisin että en murehtisi kuntoa tai sen saavuttamista. Positiivista on, että pahimmat reumakivut on poissa ja ilman suurempia kipuja on päässyt treenaamaan.  Kyllä se heti huomaa jos johonkin paikkaan kolottaa tai on tulehdusta on myös nestettä kropassa.
Samanlaisia fiiliksiä on ollut kaikilla dieteillä, joten tämänkin on ihan "normaalia" 

Tämän päivän jumpat on suoritettu ja huomenna on lepoa (ja kaikenlaista muuta ohjelmaa) ja kalvojen avausta.
Tänään tein etureisiä ja maanantain tankkauksen jälkeen, fiilis ei ole enää niin "hilpeä"
Äkkiä tyhjenee kroppa.
Koittelin kyykkyä pitkästä aikaa ja loput liikkeet tein superina.
Aerobisen tein AMT laitteessa, vaihtelun vuoksi.




Muutamat jalkatreenit vielä jäljellä ennen kisaa. Mulla on ollut tapana lopettaa niiden hinkkaaminen hyvissä ajoin, jotta niihin saisi paremman erottuvuuden.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti