sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Pari päivää olen köhinyt vähemmän ja se on tarkoittanut kevyttä treeniä ja aerobista. Saa nähdä millainen vaikutus tällä sairastamisella on lopputulokseen, se nähdään sitten.
Ilmeisesti tämä tauti on kaatanut jengiä enemmänkin, joten en voi todeta, että tää on just tätä mun tuuriakaan (muuten helvvetin ärsyttävä sanonta, miten niin just sun tuuria?)

Kunto ei vissiin nyt ainakaan takapakkia ole ottanut sairastamisesta, mutta ei se samalla vauhdilla ole mennyt eteenpäin kuin jos olisin terveenä ollut. Ei auta itku vaan pelataan niillä korteilla mitä on saatu. 


Aamulla tein aerobista hyvällä sykkeellä portaita ja olin varma että taju lähtee kunnes olen valmis. Ei lähtenyt ja tunti meni kuin menikin. Venyttelyt perään ja ruokailemaan kotio.
Portaat on kyllä erinomainen kapistus tuohon aerobiseen varsinkin dietillä, kun tässä vaiheessa ei tuo syke meinaa enää nousta samalla tavalla, kuin aikaisemmin. Crossarilla saisi tikuttaa miljoonaa ja juoksemaan mä en ala, mun kilometrit on juosten tullut täyteen.


Illalla olkapäiden kimppuun ja vähän ojentajia päälle. Super sarjoja tein jotta pysyisi lämpö hyvin yllä, villasukkia aattelin jo treeniin laittaa, kun jalkapohjat tuntuu jäätyvän salilla.
Kipeenä ne lihakset tyhjeni ja treeneissä sen huomaan, tyhjää täynnä vaikka kuinka pumppaa ja saa hyvän väsymyksen lihakseen, ei täyty ei.
Huomenna täytettä lihaksiin pienen tankkauksen muodossa, vihdoinkin kroppa onkin kaivannut sen, ellen mä nyt sitten kehitä kuumetta tässä illan aikana, sormet ristiin.


Ja keksejä, mitäs muutakaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti