perjantai 31. heinäkuuta 2015

Kenelle kelpaa keskilaatuinen, kohtalainen ja tavanomainen elämä?

Tavallinen nainen.

Onko se sellainen joka on pullukka? Lapsia? Ei suuria unelmia tai ainakaan sellaisia jotka toteutetaan kunnes lapset ovat muuttaneet pois. Loppuuko unelmat siihen perheen perustamiseen, kun yksi unelma on saavutettu?


Onko tavallisuus tekosyy? Mä nyt oon vaan tällainen, eikä musta tuu koskaan mitään, koska...


Pyysin "tavalliselta" naiselta 10 hyvää asiaa itsestään.

En saanut yhtään, huonoja olisin saanut, mutta en hyviä.


Tavallinen nainen on hyvä luopumaan omasta ajastaan ja tekee paljon perheensä eteen, unohtaa ne omat asiat ja harrastukset joista joskus piti. Mennään perheen ehdoilla, mutta ei silti olla onnellisia, vaikka pitäisi, sillä onhan kaikki mitä on aina halunnut. Ei uskota itseensä, moititaan kaikista virheistä itseämme ja ollaan alakuloisia. 
Tavallinen nainen on hyvä lohduttautumaan ruoalla, sillä mikä olisikaan ihanampaa kuin upottaa naamansa karkkipussiin tai ihanaan kakkuun, kun joku asia on mennyt huonosti tai hyvin. Usein tavallinen nainen inhoaa olomuotoaan ja haluaisi tehdä jotain, mutta sanoo itselleen, ettei siitä mitään tuu, aina olet epäonnistunut. 

Tavallinen nainen tsemppaa muita, muttei koskaan itseään, eikä näe itsessään mitään hyvää.




Minä olen vain tällainen tavallinen nainen.


Sanakirja kertoo että tavallinen on:

-Yleinen, jokapäiväinen, tavallinen tapaus, tuikitavallinen.
-On ryhmässään tai lajissaan tms. Yleisin, vakio, normaalimuoto. Esim. Tavallinen ja juhlaruoka.   
 Nerot ja tavalliset ihmiset.
- Tavanomainen, totunnainen, vakiintunut, säännönmukainen, normaali.

Synonyymit tavalliselle:
Arkinen, normaali, perus, matala, tavanomainen, kohtalainen, laatuunkäypä, keskilaatuinen, jokapäiväinen,tyydyttävä.


Normaalissa ja tavallisessa ei ole mitään vikaa, on hyvä olla rutiineja ja rakentaa elämästä säännöllinen, jokaisella meistä on itselleen tavallinen elämä.  Ulkomuoto tuntuu määrittävän sen oletko tavallinen vai epätavallinen. Joillekin tavallinen on sama kuin tylsä ja yleensä se on sitä sille joka itsestään niin sanoo. Miksi sitä tavallisuutta ja omaa panosta on niin vaikea arvostaa? Siksikö kun se on ihan tavallista? Pitääkö kaiken olla niin hiton speciaalia ja epätavallista, jotta sitä voisi arvostaa??

Kenelle kelpaa keskilaatuinen, kohtalainen ja tavanomainen elämä? 
Keksitkö 10 hyvää asiaa itsestäsi, vai onko sinussa pelkkiä vikoja?

Hyvää tavallista viikonloppua :D















2 kommenttia:

  1. Hyvä teksti. Mulla on paljon ajatuksia tähän liittyen, mutten oikein osaa pukea niitä selkeästi sanoiksi. Mietin kuitenkin, että eihän tavallisuus ja rutiinit tosiaan negatiivinen asia ole, ne luo turvallisuuden tunnetta ja varmuutta. Toiset kaipaa rutiineja enemmän kuin toiset, mutta ei ne ole huono asia, kun niitä on itselle sopivasti elämässä.

    Tai toisaalta, miten tavallisuus määritellään, onhan nykyään kovin yleistä (tavallista) (ainakin tietyissä ihmisryhmissä) ottaa kaikkiin sosiaalisen median tuutteihin itsestään puolialastomia kuvia, joissa esitellään vaikka treenin tuloksia, uusia vaatteita tai mitä ikinä. Siihen ei silti liitetä ehkä käsitettä "tavallinen (tylsä) elämä". Missä vaiheessa jostain uudesta / erilaisesta / hienosta / oudosta tms. tuleekin tavallista?

    Sellainenkin tuli mieleen, että vaikkei tavallisuus ole mun mielestä huono asia, se on, että nuo kuvailemasi "tavallisen naisen ominaisuudet" kuulostavat valitettavan yleisiltä, tavallisilta... Itsensä mollaaminen ja pelkkien huonojen asioiden näkeminen on ihan liian yleistä, eihän sen pitäisi olla se vallitseva yleisin tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista.
      Tosiaan välillä ihmiset ehkä ajattelevat sen tavallisen olevan jotenkin huonoa ja että elämän pitäisi olla jotenkin erikoista jatkuvalla syötöllä. Jokin sinulle tuttu ja tavallinen asia voi olla jollekin jotain ihan muuta.
      Sekin että ajatellaan enemmän niitä huonoja puolia/asoita ei kyllä kanna pitkälle, toki niitä vastoinkäymisiä tulee, mutta joillakin on kaikki pelkkää vastoikäymistä jatkuvasti ja silloin se tavallinenkin elämä tuntuu paskalle.

      Sosiaalinen media ehkä osittain aihettaa riittämättömyyde tunnetta ja pieniä kateuden pistoja. Sekin että jaetaan niitä puolialastomia kuvia tarkkaan harkituissa asennoissa, ei välttämättä kerro koko totuutta. Toki jos joku on oikeasti iloinen pakaroistaan sallittakoon se hänelle :) Hyvät pakarat ei tosin korvaa sitä jos sisältä on rikki.

      Poista