keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Oletko sinäkin täydellinen?

Ihmiset on lokeroineet toisiaan jo aikojen alusta toisiaan monien aiheiden perusteella.
Uskonnon varjolla on tehty jos jonkinlaisia tekoja historiassa, useinkaan ne eivät ole olleet kauniiden iltasatujen aiheita.
Ihmisiä arvostellaan mistä tulet, olit sitten pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tai jostain muusta maasta. Maalaistolloksi nimitellään ihmisiä, jotka saavat elantonsa maaseudulla. Pienenä korjasin aina asuvani Vantaalla jos joku sanoi minun olevan Helsinkiläinen. Helsinkiläiselle Vantaalainen oli jo maalainen varsinkin kun asun Sipoon välittömässä läheisyydessä. Espoolaiselle olen juntti koska olen Vantaalainen ja varsinkin Itä-Vantaallahan ei asu kuin roskasakkia....


Nykyään tuo jaottelu on enemmänkin ulkonäkökeskeistä.

Läskit on laiskoja, sairaita ja tyhmiä..
Hoikat kauniita, menestyneitä ja ahkeria, sekä terveitä.
Tietyllä paikkakunnalla asuva on parempi kuin toinen.
Autosi kertoo että kuinka hyvin sulla menee.

Jos olet ylipainoinen sinusta ajatellaan että olet (liian) mukavuuden haluinen, huonokuntoinen ja syöt pelkkää roskaa, etkä välitä itsestäsi.
Hoikka on automaattisesti reipas ja katsoo mitä suuhunsa laittaa tai ei laita ja välität itsestäsi.


Onko hoikka sitten aina jotekin parempi kuin lihava?

Ylipainoinen jaksaa kantaa suurempaa kuormaa ja on siten vahvempi esimerkiksi salilla. Hoikat, varsinkin naiset, pelkäävät lihaksia kuollakseen ja kuvittelevat tulevansa hirmuisiksi möröiksi jos käyttävät suurempia painoja treenatessaan.
Yliapainoisella voi silti olla parempi kunto ja paremmat veriarvot kuin hoikalla.

Ulkonäkö ei siis takaa sitä millaisessa kunnossa olet. Toki sellainen lihavuus joka aiheuttaa arjessa hankaluuksia ei varmasti ole terveellistä, eikä mukavaa, usein myös elinikää lyhentävää. Elintasosairaudet ei välttämättä ole vain ylipainoisten huoli vaan niitä esiintyy kaiken kokoisilla.
Ja se selluliitti sitähän on jokaisella.

Jos pystyt juoksemaan bussin tai junan asemalla kiinni, ilman että pitää heittää mutka sairaalan ensiavun kautta, voit onnitella itseäsi toimivasta kehosta. Moni salikuntoilija ei tee aerobista ollenkaan, koska se syö lihaskavun. Aerobinen kunto on todella heikko ja jo pienen mäenkin taivaltaminen on raskasta. Toki liikunnan määrä ja laatu pitää asettaa tavoitteiden mukaan ja älytön juokseminen ei niitä lihaksia ainakaan kasvata, varsinkin jos se on toiveena ja salinovea narautellaan harvemmin. Oletko useinkin nähnyt bodaria juoksumatolla, muulloinkin kuin dietillä? Mä olen, kerran :D Kerran näin myös ulkona juoksemassa muutaman askeleen ja eihän se helpolta näyttänyt.


Millainen sitten pitäisi olla? Se on jokaisen itsensä päätettävissä, eikä kukaan voi sanoa sinulle mitä pitää tehdä tai miltä sinun pitäisi näyttää. Jos se olet sinä itse joka soimaat itseäsi omasta vartalostasi, mieti mistä se on lähtöisin.
Kukaan ei voi treenata puolestasi tai syödä. Jokainen teko on lähdettävä omasta halusta muuttua suuntaan tai toiseen. Muutoksen aiheuttaa yleensä jokin tapahtuma, olet lopen kyllästynyt tilanteeseen ja halauat tehdä asialle jotain. Muutos ei käy helposti ja sen eteen joutuu usein tekemään moniakin virheitä, kunnes pääset oikealle tielle.
Aina ei voi onnistua ja tulee varmasti hetkiä jolloin tekisi mieli lopettaa, moni lopettaakin. Lopettamisesta ei tule yhtään parempi fiilis, silloinhan olet luovuttaja. Epäonnistumisessa ei ole mitään väärää sillä se on usein opettavaista ja oppii itsestään taas jotain uutta.



Olit sitten millainen tahansa, voit joutua arvostelun kohteeksi. Eihän se mukavaa ole, mutta se on asia jolle itse et voi tehdä mitään. Toisten ihmisten mielipiteitä harvemmin pystyy muttamaan ja arvostelu voi olla toisen omaa heikkoa itsetuntoa, jota pönkitetään ilkeillä sanoilla tai teoilla. Jos näet kaupassa reilusti yliapainoisen ihmisen, et voi tietää millainen tarina hänellä on ja vaikka hänellä olisi jo reilusti pudotettuja kiloja takana. Luulen että sun sanoma HYI VITTU   ei tunnu mukavalle henkilöstä, joka on tehnyt jo paljon töitä terveytensä eteen, vaikkakin matkaa on vielä jäljellä.

Vaikka meillä on sananvapaus ja oikeus kertoa oma mielipide, joskus on ihan hyvä olla hiljaa. Se mitä sanot toiselle voi jättää syvätkin arvet. Ellet sitten halua antaa itsestäsi tyhmää kuvaa, sillä toisten mollaaminen ei ainakaan sinua fiksummaksi tee muiden silmissä, päinvastoin.














2 kommenttia:

  1. Hyvä teksti Jerita!
    Ja mikä jännintä, niin mulla on tässä VH1 taustalla päällä (koska olen musavideoaddikti, sue me!) ja sieltä tuli tätä lukiessa Pinkin Fuckin' Perfect. Mielenkiintoinen yhteensattuma. :)

    VastaaPoista